Monday, May 31, 2010

EH YRSIIN BAYARIIN MEND HYRGIE!

Үртэй болсноосоо хойш амттаныг бүрэн амсаж үзээгүй
Үр нь баярлаж байвал өөрөө жаргалтай байж чаддаг
Үлгэр зохиож үрийнхээ тавиланг зурж амьдардаг
Үлэмжийн төгс төгөлдөр ижий бүхний өмнө мөргөе
Монголын сайхан ээж-эмээ та бүхэндээ ЭХ ҮРСИЙН БАЯР-ын мэнд хүргье...

Thursday, March 25, 2010

Хүн энэ хорвоод баяжихийн тулд биш жаргахын тулд амьдардаг. /Стендаль/
**********************************************************************
Ном хүнийг өөрчилж, Хүн дэлхийг өөрчилдөг...
**********************************************************************
Тэвчээр алдартал тэвчихийг ТЭВЧЭЭР gene
**********************************************************************
Хаана хамгийн их тусламж хэрэгтэй байна, тэнд тус дэмээ хайрлаж яваарай!

Wednesday, March 24, 2010

Avto zamiin hudulguun bolon avto mashinii daatgal

Washington DC-d ireheesee umnu hedhen sar mashin barisniig es tootsvol bi gedeg hun shine jolooch. Ikh gurend mashin tereggyi bol yu ch butehgyi ni hend ch oilgomjtoi bolohoor unaa tereg endhiin humuusiin amidrald zailshgyi shaardagdah ahyin heregtsee. Neg am bul 4 hasand huregchtei bol 4 mashintai l baih jisheetei. Dunguj irsen humuust metro busnii unenees ehleed, hool undaa tsugluulj yr huuhdee tsetserleg surguuli, naiz nuhdiid ni hurgej avah geed ter buriid hen negiig gyij bailtai bish hamgiin tyryynd unaatai boloh asuudal gardagiim. Irsen daryidaa $500 oor /odoogoos 13 jiliin umnu/jijighen tsagaan "Hyundai" tai bolloo. Eh orondoo baigaad iim mashin avsan bolch estoi nuguu emzeg bulgiihend ni hussen huseegyi burtgegchih baisan baih daa.
Mashinaa unaad 15 metronii buudliin zaitai ajildaa ochihiin tuld hamgiin turuund joloonii shalgaltaa uguh heregtei bolov. Hoer hunii metronii ireh ochih tsag, zardaltaigaa niileed bas l yaggyi.
Durmiinhee shalgaltiig orchuulagchtai orno geed nuhriinhuu achaar ugchihluu. Joloogoo uguhuur heseg huleesnii daraa duudsan nomeriin daguu hurch ochitol, uruulaa chas ulaanaar budsan, nileed yaravgarduu dund zergiin nasnii har avgai minii uuduus ugtan garch irlee. Bi ch tuuniig daguulan tsagaan hyundai deeree avchirlaa. Haalgiig ni tataj yzsenee "Gatssan haalgatai mashinaar bi shalgalt avahgyi" gej ikh l zahirangyi helsnee butsaad alhaad yavchih ni ter. Daraagiin udur ni dahiad l nuguu mashintaigaa ochij nomer avan huleev. "Za yamar hun taardag boldoo, uchigdriin emegtei taarval ch naidvargyi shyy" gesen shyy um bodood suuj baital minii dugaariig duudaj baina. Az bolohod, tom undur bietei saihan aashtai hun taarch, gatsaj ongoidog haalgiig maani anzaarsanch ygyi, heseg toirch yavsnaa "Tentslee" gedeg baigaa. Ingeed ynemlehtei bolson hun chini, hamgiin udaan yavdag 3-r egneenees salahgyi yavsaar ajil ger hoeriinhoo hoorond irj ochino. Minii yavdag ter egneend ikhevchlen emee uvuu nar l tom tom shilee zuuchihsen yavj haragdah. 80 -90 nastai humuus ch mashinaa unaad l yavdag. Harin end hichneen bayan baisan ch huviin jolooch hulsulduggyi um bilee. Saytanguud ni dandaa l uursduu mashinaa barina. Harin mashin myy baridag bolon shine jolooch nariig ad yzne gesen oilgolt baihgyi, ali boloh zam tavij uguh, tevcheeretigeer huleeh geh met zamiin hudulguund ch nairsag, soeltoi zangaaraa handatsgaah ni tyn ch baharhuushtai. Zarim mashin deer "Bi shine jolooch esvel uuchlaarai bi turshlaga muutai jolooch" gej bichsen baih jisheetei. Zamiin hudulguun dahi egnee bair ezlehed uneheer uramtai, yamarch tuvuggyigeer dohio l ugsun bol zam tavij ugnu. Ovoo heden sar mashin bariad ikh hul hudulguund ovoo dasaj bailaa. Gants amraltiin udruuruu, huuteigee hoeuul gangar gungar geed hunsee tatahaar yavj baital tormosoo dutuu gishgesnii ulmaas, urdaa yavsan mashinii araas ochij murguchihuud ikhed sandarlaa. Bi mashinaasaa ysreh shaham buutal nuguu amerik taivnaar garch irsnee "Hi" gej ineemsegleh tsaraig ni haraad bi ch taivshirlaa. Tegsnee "Chi zugeer uu" gehed ni " zugeeree. harin ta? gesnee "uuchlaarai namaig" gelee. Az bolohod nuguu mashinii ariin nomer jaahan honhoisniig es tootsvol yamarch sev baisangyi. Bolgoomjtoi yavaarai geseer ter hun yavlaa. Eh orondoo /96 ond/ baihdaa tsas musnii tsagaar bas neg udaa mashinii araas orj baisnaa sanalaa. Heden naiz nartaigaa eldviig yarij ineeldetsgeen yavtal urd taliin mashin genet topmosoo gishgeed zogsoh ni ter. Bi ch sandraaad hichneen topmoslood ch amjsangyi araas ni musun gulguur deer teshej yavaa um shig l ochij murgudug um baina. Getel minut ch boloogyi namhan pagdgar nuhur garch irsnee, ikh l uurtaigaar duhuj irsnee "Chi ynemlehtei um uu ygyi um uu" geed tsohij avah ni halaggyi asuulaa. Sandarsandaa bushuuhan ynemlehee gargaad barital " 15 myangan tugrug uguud ynemlehee irj avaarai chi gej ikh l zandrangyi helsnee " mashiiniihaa ariig shalgan "Muusain aaligyi huuhnuud mashin barij chadahgyi baij mashin sevtuuleed" gej ygelseer yavj odloo. Ug ni surtei ch sevteegyi l baisansan.
Dotroo ene 2 ornii 2 hunii duriig haritsuulj bodloo. Udur shunu shig yalgaatai baihiin uchir ni huulindaa baidgiig l oilgoj mederlee. Huuli ard tumend buren yilchildeg bolohoor tend uurlah ytsaarlah yamarch shaardlagagyi ni hend ch oilgomjtoi geltei. Humuus mashinii hungun osold orsniihoo daraa hoer taliin daatgaliin companiin neriig soliltsoh esvel tsagdaagiin tuslamjtaigaar zohitsuulagdana. Mashin joloodoh yavtsad bie bieneesee ursun yrd hoinoo orj uraldan davhih tiim um yneheer baihgyi. Nogoon gerel aschihaad baihad yavahgyi baigaa mashinii araas signal ugnu gej ygyi tevcheertei huleegeed l suuj baih jisheetei. Bi ch ehnii jiluuded sandarsan yed sursan muuhai zangaaraa signal uguh tohioldol zunduu bailaa. Humuus gaihaj haraad baih shig sanaa zovood, harin daraa daraagiin jiluuded mashiniihaa signaliig haana baidgiig ni martah duhsun baidag um gevel hun ynemshihgyi. Neg tanil mongol maani amraltaa avan eh nutagtaa ochood irlee. Harin tereer " Hotod mashin gej duuren. hudulguun ch gej ikhtei bolj. Mashind suusnaas alhaad yavah shig saihan um alga" geheer ni gaihlaa. Tereer urgeljluulj manai mongolchuudad unadaggyi mashin tereg ch gej alga. Unetei unetei mashin unatsgaasan gangan gangan humuusiin hen ni ch hen dee zam tavidaggyi zamiin hudulguuniig bie bieneesee ursun bugulchihnu, ter ch buu hel nogoon gerel asanguut ariin 4-5 mashinii araas ehleed chih duliirtel zogsoo zaigyi signaldaj, yavaachee yavaach geh ygnyyd dangaar bys davhar haraaliin ygstei oriloldoh ni unen yadargaatai bas tevcheer baragdmaar gej bilee.
Amerikiin saya sayaaraa zamiin hudulguund yavj baigaa mashinuud yaj ingej osol ayul haritsangyi baga, bas taivanaar joloodoj baina ve? geheer hamgiin gol ni zamiin hudulguunii temdeg zaaltuud uneheer saitaid l baigaa um. Shine jolooch nar bolon shine gazar nuuj iregsed gazar medehgyi gehiin zovlon baihgyi.Tuunii zeregtsee hurd hetruuleh, Stop temdeg deer zogsohgyi unguruh,urgeljilsen shugam davan oroh, hurdnii zamiin durem zurjih geh met zamiin hudulguund garch byi zurchiluudiig tsagdaa nar urshuun unguruunu gej ygyi.Aldaa hiihiinhee toogoor mungun torguuli deer ni joloo barih onoo hasagdaj, tuunii yrshgaar mashinii daatgal nemegdeh geed garsan aldaanaasaa iluu muu yr dagavar olniig daguuldag bolohoor yaltachgyi l huulindaa barigdana. Ankhnii irsen jilees ehleed munch olon torguuliin huudas avch bilee. Ter bolgonii urshgaar unegyi ajillaad l baina gesen yg. Hedhen minutiin zuvshuurultei gazar mashinaa parklaad 2 minut unguruhud l torguuliin tsaas tanii mashinii urd tsonhon deer "Tuluurei" geh shig torguuliin tsaas dallaj baih ni haragdaad uuriin erhgyi uur hureed yavchihna. Hotoos zaiduu huduunii zamuudiin hurdnii limit hotiin hudulguunii hurdnii hemjeenees undur. Oir orchind tsagdaagiin mashin haragdahgyi baisan ch hurd hetersen tohioldold haanaas garvaa gej gaihal turuuleheer tsagdaagiin mashin gyitsen irj zogsoh dohio ugnu. Uchir ni nisdeg tergeer hurdiig hemjin medeelj baidag. Harin torgyyliiin huudas avsan tohioldold ter gazar nutgiin shuuheer orno.Ene tohioldold nileed hundrel gardag l daa. Shuuhed ireh udur torguuli avsnaas 1-2 sariin daraa boldog uchir ilyy tsag munguur shatna gesen ug. Torguuliig shuud tulj boloh ch joloonii onoo hasagdana. Tuluhgyi hugatsaanaasaa hetervel tulbur ni nemegdeed l baih.Esvel zuvshuurulgyi gazar taviad achuulsan mashinaa ochij avahad $100 tuluud zogsohgyi unaatai hun gyina tsaraichlana geh met uursdiin hariytslagagyi, huuliig dagan murduj dadaagyi haish yaish zangaasaa bolj udur oroigyi ajillaj olson hediigee torguulidaa tushaachihdag gehees hairan tsag, hairan hudulmur gej bodohoos hii l buhimdahaas uur yu ch hiij chadahgyi. Terniig argalj,eniig hahuuldaad garchihna gesen oilgolt Amerik orond baih bishdee. Tiim bolohoor zamiin hudulguund oroltsgch nar zamiin hudulguunii huuli durmiig yag l dagan murduhuus uur zamgyi baigaa bizdee.

Neg udaa bi urgeljilsen buduun shugam davsan zurchluur shuuhed ochiloo. Shuuhiin uruu duuren. Hund hungun zurchluudees shaltgaalj uur uur uruund shuuh bolno. Minii neriig duudlaa. Shuugch " Ta urgeljilsen shugam davj zamiin hudulguunii durem zurchsunuu huleej baina uu? gelee. Bi ch " Tiimee noenton, minii buruu" gej hariylsnii etsest tulburiig bagaar ch bolov hungulj, joloonii onoo hasahgyig medegdlee. Uunees yzehed torguuliig shuud tulun yavyylahaas shuuh deer ochih ni iluu hungulttei baidag bolohoor zurchil gargasan ikhenh humuus shuuhiin shiidveriig iluud yzne.
Sogtuugaar joloo barisan tohioldold bol shuud shorond suulgaj undur hemjeenii torguuli noogduuldag bolson ni zamiin hudulguunii osol avaariig olon huviar buuruulj baina.

Avto mashinii daatgaliin huvid bol mashiniihaa shine huuchin bas joloochiin nasnaas shaltgaalj olon turliin angilaltai baina. Mashin hudaldan avahdaa ali boloh huch ni togtson, binzen baga heregledeg 20-30 myanga yavsan tereg avah ni hamgiin tohiromjtoigoos gadna zuvhun neg taldaa daatgald hamragdah bolomjtoi. Er ni mashin gedeg bol udur dutamiin ahuin hereglee uchir zaaval undur ynetei shine mashin avch munguu aldah hereggyi um shig sanagddag. Shine mashin avaad 1-2 jiliin daraanaas une ni 40-50% oor unaj eheldeg. Nuguu talaar 2 taldaa daatgal zaaval hiilgeh heregtei bolno.

Sunday, March 21, 2010

Amttai baina uu

Best Friends

Angli hel sursan mini

Humuus bidnii yaridgaar alivaa heliig surah hamgiin duhumtei arga ni tuhain orondoo amidrah, humuustei urgelj yarih ni hamgiin shildeg arga gej yzdeg. Ene buhentei bi sanal negtei ch, tuugeer zogsohgyi uursdiin huch charmailt, yigagyi hudulmur zailshgyi heregtei. Ingeed ene udaa ta buhenteigee yaj anh hel surah garaagaa ehelsenee huvaaltsaya.
Minii huvid helee yamar argaar yaj ehlen suraltsahaa sain medehgyi hii demii l sanaa zovoh ni ikh bailaa. Ajil surguuli, gudamj talbai geed alham burd tohioldoh ene helnii asuudliig yaj shyy gaigyi bolgodgiim bilee gehees arga baragdah yun.
Helnii surguulid yavdagch ter ni hangalttai bys. Bogino hugatsaand hel surahiin tuld buhii l bolomjiig haih heregtei bolno. Chuluut tsag l garval TV iin umnu yzeg tsaasaa bariad hamgiin uurt sonirholtoi nevtruulgiig yzdeg, medehgyi ygiig amjihaaraa bichij avaad slovaridaj ugnu. Negent dyrtai suvgaa yzej suugaa uchir uuriin erhgyi ygnuudiig medmeer sanagdana. Ene syvguudiin neg maani "Animal Planet" Yrgelj neg syvag yzeh ni jaahan yidah taltai ychir nuguu suvguud ni "CNN bolon News" Za tegeed medeej kinonuud ter tysmaa, dooroo ygnuud ni gardag, esvel orchuulgatai geh met. Neg suuhdaa yadaj arav horin yg bichij avaad tseejilehiig hicheene. Daraagiin ydaa nuguu nevtruulgyydee davtan yzeh byr arai l oilgomjtoi oirtood baih shig sanagddag. Ene buhend hugatsaa heregtei. Bas neg shildeg arga maani radio sonsoj, nom unshih baiv. Jijighen nomnoos ehleed oilgohgyi ch gesen ynshaad l baidag. Ygiig ni nudelj avah,yunii tyhai ynshij byigaa baga ch boltygai barij avahaar dyystal ni ynshina. Harin dahin nuguu nomoo ynshihdaa yaralgyigeer uguulber bolgonii medehgyi yg buriig slovaridaj, gudamj talbai haana ch yavsan nomoo tsynhleestei yavna. Unshij baigaa nomnuud maani jijighen avsaarhan baih ni deer. Hereg garval bus metrond suuhdaa ch haraad yavah jisheetei. Minii ankhnii ynshij duussan nom bol Danielle Steel iin zohiol "The Klone and I" gedeg hairiin tyhai nom bailaa. Daraagiin nom maani Phyllis Reynolds iin " Shiloh" gej nohoitoi byatshan huugiin tyhai huuhdiin nom, geh meteer nom unshaad baihad hel surahad ikh tylhets boldgiig anzaarch baiv. Harin chihnii bugluu garaagyi baina gej bid yaritsgaadag. Ter ni hunii helsniig barij avahgyi baina l gesen yg l dee. Humuusiin hoorondoo yariltsaj baigaa yariag nileed sonsoj tednii yun tyhai yariad baigaag, ter tysmaa ygnyydiig yaj duudgiig ni anhaaraltai sonsoh geh met olon arguud bii. Haa yavaa gazraa humuustei ali boloh yaria uduj uuriinhuu helnii tuvshin, hunii helsen yarisniig hir barij avah chadvartai bolj baigaagaa shalgadag hobbitoi bolchihsin baij bilee.
Irsniihee daraahan amerik aav, oros eejtei 5, 3 tai hoer ohiniig hardag ajil hiiv. Eej ni oros bolohoor bidnii dund oilgoltsohgyi ch um alga. Hoer ohin ni orsoor oilgodog ch angliar yaritsgaana. Hool undiig ni hiij, togloomiin talbaid togluulj, agaart salhiluulah geed odriin ikhenh ter hoertoi unjihduu yrgelj hoorondoo shulganan yarih yariagii ni sonsoj, oilgohiig hicheedeg ch yg medehgyi bolohoor odoo yahav. Ingej suuhdaa bi "Hun gedeg amidraldaa mun ch ihiig yzeh um daa. Eh orondoo bol nydee bultiitel goechihood, ikhemsgeer alhaj yavaa daa. Ene orond ireed nusaa hatsartaa naaj baih gej. Naiz nuhud ah dyy turul namaig ingeed suuj baihiig daldaas harval, evertei tuulai yzsen met gaihah baihdaa. Yneniig helehed delhiin untsug bulangaas olon myangan humuus tsagaachilj irehdee ingej l eheldeg bolov uu " geh meteer eldviig bodon uuriin erhgyi tolgoi segsereh. Harin ene buhnii uchir ni, gantshan "HEL YSGYID L" baigaa um. Alivaa orond zorihoor tuluvluj baigaa bol hel surah ni buhnees chuhal. Helgyi bol hulgyi gej munch ynen yg shyy.