Busgyichuuddee Martiin 8 nii bayriin mend hurgie!

Udahgyi boloh Martiin 8nii bayaraa naiz nuhud ger bul, hairtai
humuusteigee temdegleheer busgyichuud maani goo saihnaasaa ehleed
bagagyi beltgel hiij eheltsgeej baigaa gedegt bi ergelzehgyi baina.
Bi ch mun ta buhniihee adil ter bayart udriig uurtuu tohirson goo
baihsan gej hicheej suunam.

Za tegeed ter maani hamgiin turuund bidnii nuurnii archilgaanaas
eheldeg shuu dee. Harin ene udaa bi busgyichuud ta buhenteigee
yaj "SEVHGYI" bolsonigoo huvaaltsahaar shiidlee.
...Goviin ohin minii tsarai govidoo bol nileed tsaivar, zarim tos
daasan huren bor tsaraitai nutgiin ah duus tsagaan ohinch gej duudah
ni tsuungyi baisansan. Ter yedee buu hel, nuhurt garsan hoinoo ch
nuurniihee arisand sanaa zovj yavsangyi. Huduunii ohin um bolohooroo
urum tosond nugasgyi.
Oros orond oyutan baihdaa, huugee turuuleed daraisan saihan urum,
nutgiin aaruulaa, zahin avchruulj shavaigaa hanatal idne. Harin 2-3
sariin daraa nuureer duuren sevh bolood, bi gedeg hun har haltar
tsaratai bolj orhiv.Olon jil sevhtei yavlaa. Hani maani uur yls
oron yavaad ireheeree minii sevhend hereg boloh bolov uu gesendee
zunduu cream tos, goo saihnii baraa avchirdag baiv. Arvan heden
jiliin umnu Amerikad irehdee ch sevh maani oligtoi deerdeegyi heveer.
Zarimdaa ajlaasaa taraad irehed nuhur maani " Shisheido" companiin
tsairuulagch, mask, cream sevhend hereglene gesen bolgoniig avchraad
tavichihsan "Minii naiz heregleed uzeerei" gedeg bailaa.
Harin hudaldagch busgyichuud bur suuldee nadtai ichnee tanil bolson
baij bilee.
Sain bariach zasal hiideg humuusd l hanadah ni zuv
gej bodood negen sain gegdeh bariach deer nuhurteigee
hoeul baraalhav. Tuvded surguuli tugsuj, Moskva-d zereg
hamgaalsan geed bas ch hoosongyi hun um baina.
Sudas barilaa, hel am, nud hamar tataj yzeed heseg
hugatsaanii daraa " Za chini eleg mash jijighen,
shar ikhtei um baina. Iim baihad tsarai zus haltar
baihaas yavah" gesen onosh tavij barisan tangaa, heden
yreltei myangiin hagas $ oor yneleed ugluu.
"dotroo, yasan yne ihtei bariach gyui ve gesen haram
tursunch, za za duursen hereg yzeed aldaya,ene haltar tsarainaas
salval boloo" gesendee avch orhiloo.
Heden urliig ni uugaad l baiv. Oligtoi medregdsen umgyi.
Harin neg udur Vietnam town orj usee zasuulangaa,jijig
sajig ums zardag languun uudaar ni yavj baital baahan
urel eldviin urgamlaar hiisen em tan baihiig olj harlaa.
Ter urluud yag minii uuj byi ureltei adilhan baiv. Negiig
amstal amt ni ch adilhan. Bas l hodood gedsend, eleg tsusund
geed tumen zyiliin urluud $10 oos ehleed l uruutei baidgiig
olj medlee. Nuguu unetei avsan urluudee bodohoor suseg buurch
orhiv.Gesen hedii ch ihenhiig ni uusan bolohoor duusgahaas
uur yahav...
Baahan l eldviin um hereglej bur suuldee arga baragdaj baital
John Armstrong gegch angliin nert emchiin "Amid ys" hemeeh
algiin chineehen murtluu asar ikh uguujtei nomiig olj unshlaa.
Ene nomiin achaar uneheer sevhneesee angijirch chadsan shuu.
Hervee busgyi ta nad shig problemtei bol gantshan ene nomiig l olj
unshihad hangalttai. Tuugeerch zogsohgyi jin nemegdlee gej sanaa
zovohgyi bolno.