Eej huud nar aaviindaa irsen ni

...3 sar uulzaldaagyi bid chini 3 jil bolchihson um shig l bie bienee sanasan bailaa. Ene hugatsaand hani maani udur algasahgyi l utsaar yaridag baisan bolohoor Amerikiin amidral nadad baga zergiin tusuulul baih ch minii bodsonoos nileed uur baisan geltei.Ingeed heduulee ongotsnii buudlaas aaviinhaa hulslun amidarch byi neg uruu apartment-d irlee. Harin manai baga huu uruund dunguj orj irenguutee " Aavaa, ene tanaih umuu" geed nileed gaihsan tsaraigaar uuduus ni hartal, aav ni " Tiimee, minii huu ene aaviinh ni" geed heduul ineeldetsgeev. Ene udruus ehleed bidnii amidral dahin shineer garaagaa ehlev. Ajil oloh, yr huuhdee surguulid ni burtguulehees ehlen hiigdeh ajliin tuluvluguunuud ar araasaa jagsaalttai.

Gurvan sariin hugatsaand nuhur maani ikh zyiliig amjuulsan bailaa. Helnii kyrsdee sutaltsaj ajlaa hiihiin hajuugaar, joloonii durmiin nomiig yg burchlen orchuulaad shalgaltand ni tentsehiin zeregtsee nileed heden nutag negtnuuddee dyrmiin orchuulga hiij unemlehtei bolgoj ugchee. Irsen ankhnii udruu helnii surguulid, huturteigee hutlultssuur burtguuleheer ochiv. Nadad ter agshin, zurgaa dolootoi huuhdiig aav ni surguulid burtguulj baigaa um shig l goe sanagdav.
manai helnii bagsh gej saihan aashtai, zaluuhan emegtei yrialgahan geg ch huleen avlaa. Eh ornoosoo irehdee gangan shangan hachin amitan buusan ch, hunii helsen asuusniig oilgohgyi angaij zogsohoo bodohoos estoi uuriin erhgyi " Gadnaa gyalantsag, dotroo palantsag" gegch l nad deer bolood baih shig. Endhiin humuus neg l heviin jins, podvalk, pyyz umsuud, yyrgevchee yyren yavtsgaah ni het gangan nadad uuruu uuruusuu uuriin erhgyi ichih. Zuvhun minii barisan tsunkh, umssun gutal $500 oos hol davsan, hunii uuduus gants uguulber zuv helchih chadalgyi baij togos shig yund ingej gangalav gej bodohoos udruus udurt utga ychirgyi sanagdah.
Ankhnii ajil boloh Mongolian grill-d orood heden sariin daraa, hel maani arai deerdej chihnii bugluu ch garlaa. Haaya zarimdaa ajildaa ochihdoo, yrgelj navsgar yavaad baih shig sanagdaad, gaigyi gangan ochihoor bugd l evertei tuulai yzsen met, hun bur gaihaad " Chi partydah gej baigaa um uu" gej asuutsgaah. Dahin dahin humuusiin gaihliig turuulehgyin tyld mash engiin huvtsaslah heregtei bolloo. Harin nileed heden sariin daraanaas, nutag negtnuudee hezee irsniig ni asuulgyigeer medeh jisheetei.
Bas neg ineedtei zyil ni gevel buh umniihaa uniig mongol tugrugunduu shiljuulj bodno.
Ankh irsen hund buh um ynetei sanagdah. Irsen udruu l "laundry" hiiheer ugaalgiin uruund ochitol, mashinuud deer ni $1.25 gej bichsen bailaa. Hataagch ni bas l adil. Mongol mungunduu shiljuultel hedhen huvtsas ugaahad 2 myanga hol davdag baigaa. Za za ene arai hetreh um baina, yu gej iim ikh munguur ygaalga hiihevdee geseer garaaraa 2-3 ch udaa ugaadag um baina. Ajil hicheel ikhtei udurjin yavaad unah shahsan amitan ireed, arai hiij ayga hooloo hiij avaad ynaad ugnu. Margaash ni dahiad l yavah ychir ter bolgoniig garaar ygaana gedeg shig hudlaa um alga gehchilen ene muchuus ehelj humuusiin hudulmuriig ynelehiin zeregtsee, mungunii une tseniig bieeree mederch eheldeg um baina.